Päihdeohjelma ei ole pelkkä huumetesti

Työpaikan päihdeohjelma ei ole pakollinen ellei työpaikalla suoriteta huumetestejä. Yhä useammat työnantajat kuitenkin laativat sen esimerkiksi osaksi työterveysohjelmaa.

Parhaimmillaan päihdeohjelma lisää työturvallisuuden lisäksi työssä viihtymistä sekä  vähentää sairauspäiviä ja sosiaalisia ongelmia työpaikalla. Hyvä päihdeohjelma toimii ennaltaehkäisevästi ja suhtautuu avun tarvitsijoihin inhimillisesti.

Päihdeohjelma tuottaa näin ollen myös taloudellista hyötyä.

Kaikilla työpaikoilla päihdeohjelman tekemiseen ei suhtauduta vakavasti vaikka päihdeongelmat ovat varsin arkipäiväisiä suuressa osassa työpaikkoja. Usein ajatellaan, että meillä ei ole päihdeongelmia ja jos tulee, niin jokaisen tehtävä on huolehtia niistä itse.

Monista tutkimustuloksista yhteen vedetty päätelmä kuitenkin on, että keskimääräisesti suomalaisessa 10 hengen työporukassa on yksi raitis, 7-8 kohtuukäyttäjää ja 1-2 riskikäyttäjää.

Riskikäyttäjä? Kuka ja millainen hän on? Työelämässä riskikäyttäjä on ainakin hän, jonka työtehoon, tarkkuuteen, jaksamiseen ja haluun tehdä työtä alkoholin käyttö vaikuttaa kielteisesti.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Testit lisääntyneet

Ja kun puhutaan päihteistä, puhutaan alkoholista, huumeista, lääkkeiden huumekäytöstä ja kaikesta näiden yhdistelmistä. Juuri huumeiden käytön arkipäiväistyminen on johtanut yhä lisääntyvien päihdeohjelmien laadintaan. Ilman yhteistoimintamenettelyssä sovittua päihdeohjelmaa huumetestien tekeminen työpaikalla ei ole sallittua.

Päihdeohjelman keskeinen sisältö ei kuitenkaan ole päihteiden käytöstä epäillyn työntekijän testaaminen, vaan hänen auttamisensa. Päihdeohjelmassa voidaan määritellä käytäntö esimerkiksi hoitoonohjauksesta ja jatkohoidon järjestämisestä. Kaikki päihdeohjelman yksityiskohdat on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä.

Ennakoivaa työsuojelua

Työpaikan päihdeohjelma on osa ennakoivaa työsuojelua ja työterveydenhuoltoa.

Päihdeohjelman tulee kuulua myös osana työhön perehdyttämistä. Päihdeohjelman laatimisesta on säädetty työterveyshuoltolaissa.

Tämän lain mukaan päihdeohjelman laatiminen on työnantajan tehtävä. Ohjelma on laadittava mikäli työnhakijalle tai työntekijälle on tarkoitus tehdä huumausainetesti. Päihdeohjelmassa on hyvä käsitellä myös jo aiemmin mainittu alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttö.

Päihteettömyys työpaikalla on suuren rahan arvoinen asia. Talvella 2018 EHYT ry:n tilaaman tutkimusraportin mukaan päihteiden käyttö aiheuttaa suomalaisilla työpaikoilla vuosittain vähintään 500 miljoonan euron, mahdollisesti jopa miljardin euron suuruiset vuotuiset kustannukset.

Menetykset syntyvät sairauspoissaoloista, tapaturmista, poissaoloista, työtehon alenemisesta ja virheiden lisääntymisestä. Ja kun yksi pitää rokulipäivän, toiset joutuvat tekemään hänenkin työnsä.

Puututtava ilman ohjelmaakin

Työterveyshuollolla on yhdessä työnantajan kanssa tärkeä rooli päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa. Vaikka työpaikalla ei olisikaan päihdeohjelmaa, on työnantajalla velvollisuus puuttua päihdeongelmaan sen havaitessaan. Tähän velvoittaa yleinen huolehtimisvelvoite.

Työterveydenhuollolla on puolestaan lainmukainen velvoite puuttua päihteiden ongelmakäyttöön.

Käytännössä nämä velvoitteet tarkoittavat, että työnantajan on puututtava työntekijän ongelmaiseen päihdekäyttöön ja yhdessä työterveyshuollon kanssa ohjata tämä hoitoon. Jotta näin voi tapahtua, on työpaikan esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyön toimittava saumattomasti.

Tärkein lenkki tässä ketjussa on tietenkin päihteiden ongelmakäyttäjä itse. Hänen on itse tunnustettava ongelmansa ja haluttava ratkaisua. Hyväkään päihdeohjelma ei voi tehdä tätä päätöstä hänen puolestaan.

Irti salailusta ja vähättelystä

Työpaikan päihdeasioista puhuttaessa on tärkeää päästä eroon salailusta ja vähättelystä. Usein ongelmia peitellään tai niitä ei haluta nähdä tai tunnustaa. Tällainen käyttäytyminen koituu lopulta kaikkien vahingoksi.

Näin vi käydä varsinkin silloin, jos työpaikalla ei ole sovittuja pelisääntöjä päihdeasioissa. Tällöin on myös mahdollista, että päihdeongelmainen ei osaa tai uskalla hakea apua – tai sitten kieltäytyy tarjotusta avusta. Työnantaja on näissä tilanteissa käytännössä voimaton.

Ongelmatilanteet vaikuttavat suoraan työpaikan työkykyä ylläpitävään toimintaan ja voivat vaikeuttaa sitä hyvinkin raskaasti. Päihdeohjelmalla pyritään välttämään nämä tilanteet edistämällä terveyttä ja työkykyä vaikuttamalla päihteistä kärsivien elintapoihin.

Päihteitä ilman haittoja

Alkoholin käyttö on niin oleellinen osa elämää yhteiskunnassa, että täysin alkoholittomaan työelämään pyrkiminen tuntuu utopialta. Työnantajalla on tietenkin mahdollisuus päättää, ettei päihteitä käytetä missään työelämään liittyvässä yhteydessä, mutta viimeistään juhlapäivinä ja edustustilaisuuksissa päätöksen noudattaminen osoittautuu vaikeaksi.

Päihdeohjelman tarkoitus onkin tähdätä päihdehaitattomaan työelämään. Tämä tarkoittaa karkeasti ottaen sitä, että vapaa-ajallaan työntekijä voi tehdä mitä vaan, mutta työntekoa se ei saa haitata.

On tietenkin olemassa myös työntekijäryhmiä, joiden on asemansa tai tehtäviensä puolesta pidettävä kiinni päihteiden käytön rajoista myös vapaa-aikanaan. Periaatteessa on niin, että mitä korkeammassa asemassa työntekijä on, sitä enemmän hänen vapaa-ajan käytökseltään voidaan odottaa.

”Jos korkeassa asemassa oleva työntekijä esimerkiksi tappelee vapaa-ajallaan juopuneena yleisellä paikalla, hän voi rikkoa lojaliteettivelvoitettaan työnantajaansa kohtaan.  Tästä voi seurata varoitus ja joissakin tilanteissa työsuhteen päättäminen”, todetaan Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) päihdeohjelmaa koskevassa artikkelissa.

Miten menetellään? Annetaanko potkut?

Tuossa yllä kuvatussa tapauksessakin työntekijä on ohjattava ensisijaisesti hoitoon, jos työpaikalla on hoitoonohjausmenettely. On myös hyvä muistaa, että päihdeongelmainen on usein alkoholismia tai muuta päihdesairautta sairastava ihminen.

Juopunut tai huumeen vaikutuksen alainen työntekijä johtaa helposti ongelmiin. Vaikka päihdesairas pystyisikin olemaan työajan nauttimatta päihdettä – useimmat pystyvät – niin krapula tai muuten heikko kunto voi koitua vaaraksi muille ja työntekijälle itselleen.

EK:n päihdeohjelmaa käsittelevässä artikkelissa annetaan ohjeeksi, että ensimmäisen rikkeen jälkeen työntekijälle annetaan varoitus ja ohjataan hänet hoitoon. Jos rike toistuu, voi seurauksena olla irtisanominen.

Puhallapa tuohon!

Silloin kun työntekijä tulee työpaikalle juopuneena tai huumeen vaikutuksen alaisena, tilanne on vakava. Hän voi aiheuttaa paitsi vakavia vaaratilanteita, taloudellisia menetyksiä työnantajalle ja korvaamattoman imagokolhun.

Jos työntekijän epäillään olevan juovuksissa, hänet voidaan pyytää puhalluskokeeseen. Päihdeohjelmassa on yleensä sovittu menettelyn yksityiskohdista. Jos työntekijä kieltäytyy puhalluksesta, työnantajajärjestö antaa ohjeeksi, että tällöin on syytä kutsua paikalle vaikkapa kaksi kollegaa toteamaan humalatila.

Kun se on tehty, on juopunut työntekijä syytä poistaa työpaikalta. Tämän jälkeen seuraa joko hoitoon ohjaaminen ja pahimmassa tapauksessa irtisanominen. Jos työpaikalla on päihdeohjelma ja hoitoonohjausmenettely, niin silloin noudatetaan sen ohjeita.

Tärkeää on olla tasapuolinen.

Pyydä esittelyä ja lisätietoja palvelusta

Katso lisää